BETONISAAPPAAT

Meillä on menossa parhaillaan kylppäriremontti. Olen antanut miehen puuhata sen parissa ihan itsekseen, pari aikuista ja sen myötä myös lapset parin neliön pikkutilassa on meinaan liikaa. Joku viikko sitten valettiin kylppäriin uutta lattiaa ja minä kävin siinä samassa vähän betonivarkaissa. Hieman sain mieheltä kummastelevan näköisiä katseita, kun lapioin kuraa lasten vanhoihin kumppareihin...
Vähän jäi noi varvasosat vajaiksi, mutta ei se kyllä niin hirveesti haittaa. Ei meillä muutenkaan kaikki aina ole niin justiinsa.

Kasvun ihmeet

Tänä keväänä päivät menet ohi ihan liian nopeaa. Elämä tuntuu olevan pelkkää työtä ja kotityötä. Luulen, että nämä on niitä ruuhkavuosia sitten varmaan.

Viime keväänä ikkunan alla kasvoi purkeissa siemenistä taimia ja viherpeukalo innostus meikämammalla oli melkoista. Tänä keväänä mennään vähän vähemmillä istutuksilla. Yksi ruukullinen persiljaa, siinä on tämän kevään aikaansaannokseni. Mutta alkaa ne sentään jo näyttää persiljalta. Tänä keväänä innostun enemmän pihalta nousevista kukista, jotka ovat selvinneet talven yli. Kyllä se kevät vaan on ihmeellistä aikaa, kun luonto herää talven jälkeen.

PIRISTYSTÄ TALVEN JÄLKEEN

Mistä tietää, että on kevät? Siitä, kun kaipaa kotiin jotain uutta piristystä. Uusia värejä ja jotain vähän piristysruiskeeksi talven jälkeen. Tässä on meidän olkkarin uusi kevätpiriste! 

Vähän asustetta

Pääsiäisenä aikomukseni oli viettää aikaa ompelukoneella. Sen verran sain aikaiseksi, että ommella surautin vanhemmalle mukulalle kevään välikausikamppeisiin sopivan uuden pipon. Kerrankin oli äiteen ompelun tuotos niin mieluinen, että kiitokseksi sateli ihan suukkoja. Pipon kuvio mukulan mielestä oli Trash Pack-hemmo, ja sehän on siis ihan tosi cool juttu viisivuotiaiden piireissä. Kyllä tuli äiteellekin siitä hyvä mieli.

PÄÄSIÄINEN

Pääsiäinen tarkoittaa meille vähän pidempää viikonloppua. Aikaa kerrankin tehdä niitä asioita, joita on suunnitellut, mutta ei vaan ole saanut aikaiseksi tai kerennyt. Minä aion ainakin tarttua ompelukoneeseen ja ehkä laittaa kevään kasvien siemeniä itämään. Hyvää Pääsiäistä!

KAMERALLE SUOJAA

Ihan hirvittää, kuinka nopeaa aika juoksee. Päivät ja viikot hujahtaa ohi melkein huomaamatta. Paljon on kaikenlaista keskeneräistä meneilllään. Melkein valmiina. Sitä vaan aina illalla huomaa päivän taas kadonneen johonkin.

Uuden kameran sain hommattua jo onkin aikaa sitten. Viikonloppuna tuli ihan pikaisesti sille ommeltua myös säilytyspussukka. 

ATOOPIKON KAVERI

Meidän perheestä puolet omaa kuivan ja kutisevan atoopisen ihon. Yöpöydän vakiovarusteena on jättikokoinen rasvaputelli, joka ei mahdu mihinkään kaappiin piiloon. Jatkuvan rasvaamisen takia en  edes viitsi etsiä sille piilopaikkaa, kuitenkin se täytyy kaivaa joka päivä esiin. Mikään kaunistus tuo jättikokoinen pumppupullo ei kyllä ole, joten päätin peittää sen virkkauspinnalla. Minun mielestä kun kaikesta tulee virkatun kuoren kanssa aina paljon kivemman näköistä, niin myös tästä.