Prinsessan ikioma peilipöytä

Prinsessajuttuja ei vaan koskaan voi olla liikaa. Tällainen löytyi kesällä läheisestä romukaupasta. Anova katse äitiin sekä sanat "Tää on ihana,voinko mä äiti saada tämän?" riitttivät, että tämä kaunokainen kotiutui meille. Kyllähän jokaisella prinsessa täytyy ihan ikioma oma peilipöytä olla,eikö pidäkin?

 

RETRO PÖYTÄ

Söpöt retro kalusteet on yksi meikäläinen heikkouksista. Yleensä tuolit on niitä, mitkä minua vetää puoleensa. Niinkuin vaikka tämä ja tämä. Tuolejahan aina tarvitaan. 

Tällä kertaa mukaan kuitenkin tarttui pikkupöytä. Vähän täytyi paikkaa hakea, mutta olkkaristahan se sitten löytyi. Sopiva laskutaso sohvan viereen. Ja sopiihan tämä tyyliltään telkkarituoliinkin.

OLOHUONEEN HUVIPUISTO

Edellisessä postauksessa mainitsin puolisolta saadun synttärilahjan. Tässä se sitten on. 70-luvun tv-tuoli. Oikeastaan tuolin olen jo viisi vuotta taakse päin ostanut ITSE kierrätyskeskuksesta, alta viiden euron. Uudet kankaat  ja kaikki sisukset myös uudet. Joku on nähnyt ison vaivan, lukeutuu kyllä löytöihin tämä. 

Valitettavasti tuolin jalasta vaan napsahti jokin alumiini osa nips naps poks-poikki, varmaan jo neljä vuotta sitten. Hylättynä tuoli sitten odotteli aikaansa. Minulta kun ei metallityöt luonnistu, niin en oikein ole osannut tuolille mitään tehdä. Puolisokin totesi, ettei siihen istua ainakaan uskalla, vaikka saisikin korjattua (menee ehkä siinä vaiheessa tuolilta tarkoitus). 

Viime viikolla työmatkalla huomasin roskalavalla samanhenkisen tuolinraadon lumen alla. Vinkkasin siitä puolisolle ja tämä rakkaudellisesti kävi puolestani dyykkaamassa roskalavan tuolista jalan. Se ei myöskään ollut täysin ehjä. Taitavana mies sitten yhdisteli näiden kahden tuolinjalan osia, ja sai niistä yhden toimivan, pyörivän ja keinuvan jalan tv-tuoliin. Minulle syntymäpäivälahjaksi. Tykkään tästä tuolista tosi paljon! Paras synttärilahja saada se takaisin toimintaan. Myös jälkikasvu on tuolista ollut varsin innoissaan, ihan kuin olisi huvipuisto olkkarissa. Kuka saa kovimmat vauhdit?

Koululaisen työtuoli

Aikaisemmin jo mainitsinkin koululaiselle löytäneeni retron toimistotuolin varsin edullisesti. Ajattelin vielä laittaa tuolista ennen ja jälkeen kuvat. Varsin soma tuoli tuolta vanhan tahraisen kankaan ja keltaisten, haprastuneiden, vanhojen vaahtomuovien alta löytyi.

Koululaisen oma huone

Esikoinen ei enään halunnut jakaa huoneita pikkusiskon kanssa ja nukkuminen pinkissä huoneessa, myös tuntui häiritsevän koululaisen katu-uskottavuutta. Oli siis aika tuunata isolle pojalle oma uusi huone.

Vanha Lego-sänky sai uuden maalikerroksen päälleen. Pojan idea oli maalata sänky graffiti-tyyliin. Hän sai spraymaalata sen itse. Hieman siinä puuhassa sai kyllä olla vielä apuna (onneksi!). Sängyn lisäksi vanha ikean taululista sai päälleen maalia. 

Ikean poistopisteestä bongattiin sininen kori edullisesti, se löysi paikkansa valaisimena.

Työpöydän ääreen löysin retron toimistotuolin eurolla. Poistin päältä kankaat ja pehmusteet ja käsittelin puuosat öljyllä. Tähän yksilöön oli pehmusteet liimattu niin tiukasti kiinni, että niiden irroittaminen kävi kyllä täydestä työstä, mutta sainpas taisteltua ne irti! Koululainen olisi kyllä halunnut sellaisen tuolin, jossa on alla pyörät. Tämä tuoli onneksi kelpasi, jos vaikka sellainen pyörillä varustettu löytyisi myöhemmin.

Säilytystilalle vielä oli tarvetta, joten uutta tuli ostettua ikean Kallax-hyllyn verran. Toimii myös kivasti pöytänä lego rakennelmille. Lattialle sopisi mainiosti joku pyöreä mattoa, mutta huoneen omistaja oli siitä asiasta eri mieltä, joten se jääköön ehkä toiseen kertaan.

NOJATUOLI

Aloitin viime kesänä verhoiluprojektin nojatuolin kanssa. Tämä tuoli on jokunen vuosi taakse päin tarttunut meikäläisen matkaan kierrätyskeskuksessa reilulla neljällä eurolla. Silloin tuoli ei ollut ihan yhtä paljon vielä nähnyt elämää, kankaat olivat paremmassa kunnossa. Tuoli sai odotella vuoroaan hyvän aikaa, kunnes viime kesänä eteeni sattui Eurokankaassa makuun sopivaa verhoilukangasta ja vielä kukkarolle sopivaan hintaakin. 

Tältä tuoli näytti ennen työhön ryhtymistä...

En ollutkaan tajunnut kuinka ällöttävä tuollainen 60-70-luvun tuoli onkaan sisältä, murenevaa ja pölyävää vanhaa vaahtomuovia. Hyi. Tämä projekti otti aikaa melkein puolisen vuotta, kun puuhasin silloin kun viitsin ja pitkän tauon jälkeen joka kerta kesti tovin miettiä, että mitähän tässä nyt taas pitikään tehdä. Mutta lopputulos on mieleen, kyllä siitä tuli hieno :)

HABITARE 2013

Käytiin eilen ystävän kanssa kiertämässä Habitare. Enemmän ehkä innostuin samaan aikaan olleista Nykytaide ArtHelsinki-messuista. Tulipa kierrettyä huonekalu/sisustusmessut, taidenäyttely  ja vielä kirputorikin ( Salonki-vintagen myyntitapahtuma) samassa.

Habitaresta joitain kuvapoimintoja tässä ja ehkä jotain ideoita mitä voisin myös itselle ajatella ja myös itse tehdä. Ihana Hattarapöytä olisi niiin suloinen ja valaisimista innostuin jälleen. Paljonko lamppuja ja valaisimia voisi hankkia yhteen kotiin? Paljon messuilla oli ihania ideoita ja huomioitavia asioita-niistä ei läheskään kaikki päässyt kuviin edes mukaan...

Uuden ajan öljylamppu

MDF-Matto

Hattara

ASTU SISÄÄN

Kesällä remontoitiin eteisen tuulikaappia. Siitä mainitsinkin silloin. Lupailin esitellä lopputulosta, kunhan tulisi valmista... no, aika on vierähtänyt ja edelleen puuttuu listoja, mutta esitellään se nyt kuitenkin. Johan tässä on tarpeeksi odoteltu. Alussa pari ennen remonttia kuvaa, niissä vain on jo revitty vaaleanruskea muovimatto ja vanhat oven karmit pois. Lattiaan tuli tosiaan lattialämpo ja tollainen kivipinta. Lämpö tosin ei vielä ole kytketty käyttöön-siitä johtuen myös osa niistä listoista puuttuu. Tigerista löytyi tuollaiset Hang it all-kopiot sopivaan neljän euron kappalehintaan. Ställ kenkäkaappi on ikeasta, sopi leveydeltään tuohon tilaan kuin nenä päähän. Tuo minun Makukala-maalauskin löysi paikkansa-onneksi sitä ei kukaan minulta ole halunnut ostaa, enään se ei ole kaupan. Minusta ainakin on nyt ainakin PALJON mukavampi tulla kotiin.

Ikuisuusprojektin kakkososa

Viime kesänä esittelin ikuisuusprojektini, johon silloin sain viimein laitettua istuinlevyn ja päällystettyä sen. Nyt sitten penkkiä aikani katsottuani tulin siihen tulokseen, ettei se kangas oikein tuntunut omalta. Ompelupöydällä lojui jo valmiiksi yhdisteltyjä tilkkupalasia, joilla oli alunperin tarkoitus päällystää patjarahi. Sen suhteen suunnitelmat muuttui, niin nyt tilkut odottelivat uutta käyttöä. Ja löytyihän sitä, päällystin sillä penkin istuinosan uusiksi. Nyt penkki näytää enemmän minun tyyliseltä. Ihan ei kaikissa tilkuissa osunut saumat kohdalleen, mutta ei se mulla muutenkaan kaikki oo niin justiinsa.

ISO ÄIDIN NELIÖ

Tai oikeastaan kuutio. Patjarahi olohuoneessa. Se toimii sohvapöytänä, rahina, leikkipöytänä, vierasvuoteena, hyppyleikeissä kivenä, laiturina ja lukuisina muina elementteinä. Olen sen joskus vierasvuoteeksi ostanut ja valitsin silloin rumista vaihtoehdoista vähiten rumimman. Olen tuon superhyödyllisen kuution ulkonäköä inhonnut kohta neljä vuotta, mutta nyt sillä on viimein uudet vaatteet! Virkkasin sille päällisen isoäidin neliöistä, ja kyllä siitä nyt tuli hieno (ehkä hieman hallitseva ulkonäöltään). Joskus kun saadaan vielä olohuoneen seinät maalattua valkoiseksi, niin sopii tämä iso äidin neliö sinne vielä paremmin. Tuollaiset isot virkkuutyöt ei kyllä ole ihan meikäläisen puuhaa. Puolivuotta tuohon virkkaaamiseen sain kulumaan ja viimeisiä kierroksia virkatessa olin niiiiin kyllästynyt jo koko hommaan. Päällisen sisäpuolelle silitin kangaspohjaisen mustan tukikankaan, jonka vielä tikkasin neliöihin kiinni. Nyt sen pitäisi kestää pomppimista venähtämättä. Ensimmäisessä kuvassa rahi alkuperäisessä ulkoasussaan.

HYVIÄ LÖYTÖJÄ

Tänään poikkesin kirppiksellä ja kierrätyskeskuksessa. Nyt on tällä mammalla niin hymy herkässä, kun kerrankin mukaan tarttui tosi hyviä löytöjä. Lisäksi myös vanhemmalla tenavalla on hyvä mieli, kun äiti oli tänään reilulla tuulella ja osti valtavan kokoisen Turtlesauton ja pari ninjakilpparia siihen päälle vielä.

Nahkaisen rahin löysin kierrätyksestä 7 eurolla. Minulla on myös samantyylinen (kankainen kylläkin) tv-tuoli jemmassa odottamassa hieman korjaustoimenpiteitä. Ei tarvinnut kauaa miettiä ostanko. Lisäksi erityisen ilahduttava löytö oli rahin päällä oleva valaisin. Meillä meinaan on samanmoinen jo valmiiksi, ja ihan vasta haaveilin löytäväni toisen samanlaisen. Ajattelin että se olisi mahdoton löytää, ja siinä se sitten odotti minua kierrätyskeskuksessa 2,80 euron hintaan. Kyllä olen onnellinen. Lisäksi mukaan tarttui kirjainpalikoita 2 eurolla sekä ristipistolinnun sain kaupanpäällisiksi. Kirppikseltä ostin kaksi vanhaa lakanaa toinen 1 ja 2 euron hintaan. Kyllä on tämän äidin onni pienistä asioista kiinni.

Ikuisuus-projektini ensimmäinen etappi

Tämä penkki on minun ikuisuus-projektini. Olen sen joskus monta vuotta sitten isovaarini vanhasta talosta itselleni pelastanut. Aikani kuluksi olen vuosien varrella hinkannut siitä muistaakseni ainakin viisi kerrosta maalia pois (miksei kukaan kertonut minulle silloin, että on myös olemassa maalinpoistoaineita?).  Nelisen vuotta sitten penkki jäi pohjanmaalle säilöön, kun muuttokuormassa ei ollut tilaa turhille tavaroille. Viime talvena sain sen taas itselleni takaisin. Silloin joskus minulla taisi olla tarkoituksena maalata penkki, nyt se näyttää viimeisten maalinrippeiden kanssa ihan kelvolliselta. Pienen mielestä penkki toimii myös loistavasti ilman istuinlevyä kiipeilytelineenä.

Askartelin siihen kuitenkin päällisen, jotta siinä voi istua. Liimalevyä ja päälle vaahtomuovilevykerros ja kangas päälle. Mietin kyllä, olisiko päällinen pitänyt laittaa niin, että pehmuste olisi reunan päällä saakka.. Olisi ehkä pitänyt, mutta seuraavalla kerralla sitten. Tuskin tämä kangas kovin pitkään siistinä pysyy pienten rähmäkäpälöiden kanssa kuitenkaan. Ensimmäistä kertaa penkki kuitenkin on käyttökelpoinen, siinä voi istua. Luultavasti sitten seuraavalla kierroksella se saa myös maalia pintaansa, ja jonkin vähän räväkämmän kankaan.