Astetta enemmän prinsessa

Se nyt vaan on sellaista , että aina saa veljen vanhat kamppeet käyttöön. Sellaista se on olla pikkusisko. Itseltä sentään veljen lisäksi löytyy isosiskokin, ettei aina saanut perintönä pelkästään poikien vaatteita. 

Viime talvena haalari oli vielä ihan kelpo, tänä vuonna ollaan varmaan astetta enemmän prinsessoja. Ei kelvannut veljen haalari sellaisenaan. Onneksi äidillä on jemmassa kimallusta. Taas kelpaa.

Aurinkoa kaapin kätköistä

Kangasvarastoa läpi kolutessani löysin Metsolan ihanaa aurinkoista kukkakangasta jämäpalan. Joskus tästä yksivuotiaalle tyttärelle mekon ompelin ja kankaan loppu jäi kaapin perukoille odottamaan myöhempää käyttöä. Nythän se sieltä sitten löytyi, kun aikansa sai vuoroaan odotella. Kangasta oli juuri sopivasti hameeseen.

Hameen mukana tuli myös auringonpaiste, mikä tähän aikaan vuodesta on suorastaan harvinaisuus. Tänään onkin sitten senkin edestä harmaata ja pimeää.

Väriä keinutuolin alle..

Mitä voisi tehdä vanhoista trikoopaidoista? Niistä missä on jossain rasvatahra, pieni reikä, nyppyjä tai maalia. Niistähän voisi vaikka leikata matonkudetta. Mitäs sille matonkuteelle sitten tekisi? Sitähän voisi vaikka virkata, tekis vaikka pyörylöitä. Mitä näistä pyörylöistä sitten? Vaikka matto. Sehän sopis tuohon keinutuolin alle, tuomaan vähän väriä.

IHHAHHAA, hepo hirnahtaa

Mekko-ompeluita taas jälleen. Hyvä puoli siinä, että lapset koko ajan kasvaa, on se että aina saa ommella uusia mekkoja ihanista kankaista :)

Littlest Pet Shop-koti kenkälaatikosta

Tyttären leikkejä seuratessani sain ajatuksen askarrella hänen LPS-leluille oman kodin. Kodin, johon lelut voi myös leikin jälkeen sitten siivota.

Kaivoin kaappien kätköistä kenkälaatikon, origamipapereita, kartonkia, servettejä, jäätelötikkuja, liimaa, värikyniä, akryylimaalia ja pienen tilkun kangasta. Kalusteet kotiin lainattiin tuolta nukkekodin puolelta.

Leikkijälle lopputulos ainakin kelpasi. Kyllähän sitä itsensä tuntee varsin taitavaksi, kun nelivuotias ihmettelee, "Miten äiti sä osasitkin tehdä näin hienon talon?" 
Taas on syksy tullut ja kuvat myös sen mukaiset, pahoittelut siitä.

Syksyn tullen sieniä kasvaa..

Tänä vuonna ei ole tullut mentyä sienimetsään, vaan olen ihan suosiolla päättänyt tukea torimyyjiä näissä sieniasioissa. 

Jotain sieniä meidänkin keittiöstä kuitenkin löytyy, nimittäin puusta veistettyjä. Ollaan joskus joulupukin paketista saatu tällainen puinen servettiteline, ja jotenkin taidokkaasti olen sen onnistunut kaapin kätköihin hautaamaan. Valkoista maalia raikastukseen ja siinä on meidän keittiön suodatinpussien teline. Sopii ainakin näin syksyyn kivasti.

Surupuku on musta.

Viime keväänä saatettiin lasten vaari haudan lepoon. Silloin hautajaisia varten ompelin meidän neidille tälläisen leningin. Silloin tuntui jotenkin pinnalliselta esitellä omia ompeluluomuksia, joten jätin kuvat arkistojen kätköihin. Nyt kun aikaa on vierähtänyt ja kun kuvat kerran olen ottanut niin, julkaistaan nämä nyt sitten kuitenkin. 

Mekon kankaat löytyi kaappien kätköistä, olen joskus melkein kymmenen vuotta sitten ostanut Marimekosta tällaistä kulta-mustaa puuvillasatiinia, ja sitkeesti muuttolaatikoissa muuttanut paikasta toiseen, toisinaan selvästi hamstraaminen ja säilöminen kannattaa.