SYKSY

Syksy, se on täällä. Ihan täysin. Nyt on kaivettu kurahousut ja välikausikamppeet. Enään ei tarkene ilman pipoa. Toisaalta rakastan syksyä ja sen ihania värejä. Toisaalta vihaan joka päiväistä taistelua ulkovaatteiden tarpeellisuudesta ja joka paikassa olevaa kuraa ja märkää. Näin syksyisin haaveilen päiväkotitädistä, joka kiskoisi monta vaatekertaa lapsilleni päälle ja sisälle tullessa huuhtelisi kurat pois. Syyssade on ihanaa, mutta olisi myös ihanaa, jos joka päivä ei sataisi. Tekee mieli käpertyä villasukat jalassa sohvan nurkkaan, ja tehdä vain itselle mieluisia juttuja.

Ensimmäiset kaverisynttärit

Meillä oli eilen illalla syntymäpäiväjuhlat, kun esikoinen täytti 5 vuotta. Järjestettiin ensimmäistä kertaa ihan vain kavereille juhlat. Puolitoista tuntia oli varsin riittävä aika sokerihumalassa riehumiseen. Koristeltiin syntymäpäiväsankarin kanssa yhdessä kakku. Sankari halusi että kaivetaan kakkuun turtlesille viemäri ja laitetaan dominokeksi viemärin kanneksi. Lisäksi Sankari asetteli koristeet itse, kyllä tulikin hieno kakku. 

HYVIÄ LÖYTÖJÄ

Tänään poikkesin kirppiksellä ja kierrätyskeskuksessa. Nyt on tällä mammalla niin hymy herkässä, kun kerrankin mukaan tarttui tosi hyviä löytöjä. Lisäksi myös vanhemmalla tenavalla on hyvä mieli, kun äiti oli tänään reilulla tuulella ja osti valtavan kokoisen Turtlesauton ja pari ninjakilpparia siihen päälle vielä.

Nahkaisen rahin löysin kierrätyksestä 7 eurolla. Minulla on myös samantyylinen (kankainen kylläkin) tv-tuoli jemmassa odottamassa hieman korjaustoimenpiteitä. Ei tarvinnut kauaa miettiä ostanko. Lisäksi erityisen ilahduttava löytö oli rahin päällä oleva valaisin. Meillä meinaan on samanmoinen jo valmiiksi, ja ihan vasta haaveilin löytäväni toisen samanlaisen. Ajattelin että se olisi mahdoton löytää, ja siinä se sitten odotti minua kierrätyskeskuksessa 2,80 euron hintaan. Kyllä olen onnellinen. Lisäksi mukaan tarttui kirjainpalikoita 2 eurolla sekä ristipistolinnun sain kaupanpäällisiksi. Kirppikseltä ostin kaksi vanhaa lakanaa toinen 1 ja 2 euron hintaan. Kyllä on tämän äidin onni pienistä asioista kiinni.

PALOITELTU VILLASUKKA

Tuli tarve saada värikkäät sääristimet. Minun neulomistahdilla, jos ryhtyisin oikeen rivakasti hommiin, saattaisin saada sellaiset ehkä jouluksi valmiiksi. Sitten muistui mieleen talvivaatesäilössä odottavat viime talvena äidiltä saadut pitkävartiset villasukat, lankana sukissa taitaa olla jotain seiskaveikkaa. Käytössä ovat vähän nukkaantuneet, mutta eikait se haittaa. Sitten vain sakset-nipsnaks-ja jäljelle jäi lämpimät sääristimet ja lyhytvartiset villasukat. Ompelin siksakilla leikatut reunat ja vielä lisäksi säärystimistä käänsin reunan, että näyttää siistimmältä. Sukkaosiin ompelin reunaan kuminauhaa, että pysyvät jalassa paremmin. Omasta mielestä tuli hyvät, ja voihan niitä vielä yhdessäkin käyttää.

Syntymäpäiväpannulappu

Tekaisin tälläisen pikaisen virkatun pannulapun siskolle syntymäpäivälahjaksi. Hyvää syntymäpäivää Sisko! Monesti olen hänelle jotain koruja vähertänyt, mutta nyt oli pää jotenkin ideoista tyhjä. Muistin synttärit myös vähän viime tipassa ja täytyi saada kirje pikaisesti postiin. Toivottavasti lahja vähän edes ilahduttaa, vaikkei itsellä välttämättä pannulappu syntymäpäivälahjaksi olisikaan ehkä ihan ykköstoive.

PAKKO SAADA PIPO

Mistä tietää, että on tullut syksy? Tietenkin siitä, että tämä mamma kaivaa lankavarastojaan ja alkaa virkkaamaan tai neulomaan pipoa. Tämä sama syysrituaali toistuu joka vuosi, minulla on vaan pakottava tarve saada uusi pipo.. vaikkakin varastoista lyötyy pipoja ja myssyköitä vaikka koko korttelille jakaa. Mutta minulta puuttuu juuri SE oikea pipo (JOKA VUOSI!).. vanhat ovat nukkaisia, liian värikkäitä, kutittavia, liian kuumia, liian tiukkoja. Kaikkein huvittavinta tästä minun pipohulluudesta tekee se, etten osaa/jaksa tehdä mitään hienoja palmikoita tai muita, vaan lopputulos on yleensä aina joku ihan perusmyssykkä, kuten tälläkin kertaa. Vähän matkaa joustinneuletta ja sitten vaan aina oikeaa. Lankana pipossa on Novitan Hanko, jota satuin loppukesästä löytämään alekorista sopivaan hintaan. Koristeeksi nappivarastosta pari kaunokaista ja tämän syksyn pipo on valmis. 

Kaalta porraspieleen

Kävin tässä kuluneella viikolla vähän puutarhaostoksilla. Näin syyskuussa on meikäläisen lompakolle otollisin aika käydä ostelemassa vähän uusi perennoja penkkiin. Alennukset kun on vähintään sen 50 prosenttia, ja ainakin viime syksyn hankinnat pärjäsi tänä kesänä vallan mainiosti. Kyllähän sieltä mukaan tarttui myös muutama koristekaalikin (vaikka olivatkin ihan täyteen hintaan) porraspieltä koristamaan. Eksyi kaalien kaveriksi kukkapurkkeihin sitten myös lasten lelujen joukosta yksi peura ja lehmäkin.

Matot lattialla

Enään ei koti näytä ihan kaaokselta. Imuria on heiluteltu ja moppia pyöritelty pitkin lattiaa. Palautin lattialle matotkin paikoilleen. Meillä on kuukauden päivät ollut lattiat matoista paljaana, sillä pestyäni kolmannen kerran matot yhden kesän aikana (kaatuneiden maitopurkkien, vahinkopissien ja mutavarpaiden ansiosta) päätin vähän säästää niitä sotkuilta. Mutta kyllä se vaan niin on, että koti näyttää enemmän kodilta, kun on matot lattialla. Ainakin siis minun kotini.

MAANANTAIPUUHAA

Ulkona paistaa aurinko...pitäisi olla pihalla nauttimassa lämpimistä syysilmoista. Koti näyttää kuin pyörremyrskyn jäljiltä..pitäisi siivota. Joka puolella olisi vähän keskeneräistä remonttia.. joku arhera voisi vaikka vähän käydä hiomassa pakkeleita ruuvinkolojen päältä. Näin maanantaina ei oikeen huvita. Sen sijaan olen askerrellut purkujäte-listoista ja kaappiin unohtuneista valmiiksipohjustetuista kankaanjämistä taulupohjia. Tarkoitus oli vähän herätellä pari kuukautta unessa ollutta maalausinspiraatiota.

Ihan vähän vielä kesää

Ihan vähän vielä kesää ruuan merkeissä. Otettiin kuluneena kesänä testaukseen grillipizza, ja siitähän tulikin ihan yksi lemppareista. Todella hyvää. Esikoinenkin tuumasi, että ehkä äidin kannattaisi mennä pizzeriaan töihin, kun osaa leipoa niin hyviä pizzoja. Vähän tavallista uunipizzaa enemmän näihin täytyy nähdä vaivaa, mutta se kyllä kannattaa! Pohjan suosittelen tekemään durumvehnäjauhoista, tavallisilla vehnäjauhoilla tuli aika paksuja pizzoja. Kaupasta saatava valmis pizzajauho on myös aika toimiva.

Pizzojen pohjana siis toimii ihan tavallinen pizzataikina. Kohonneesta taikinasta leivotaan pieniä leipäsiä, jotka paistetaan kevyesti molemmin puolin. Sen jälkeen pizzoihin laitetaan täyte ja grillataan alhaisella lämmöllä. Kun pizzan päällä oleva juusto on sulanut, on pizzat valmiita syötäväksi. Kannattaa varoa, ettei pohjia polta liian kuumassa. Herkullista kesäpizzaa grillistä!